KohteetMarch 17, 2026

Suomen järvialueen parhaat järvet veneilyyn

Suomessa on 187 888 järveä – kyllä, joku on laskenut ne. Vaikka Saimaa vie eniten huomiota, on olemassa kokonainen universumi muita järviä, jotka tarjoavat fantastista veneilyä. Tässä neljä parasta Saimaan lisäksi.

Me suomalaiset tiedämme, että järvet ovat sielumme maisema. Tyynellä aamuvedellä, kun sumu nousee pinnasta ja kuikan huuto kaikuu metsästä – silloin tietää olevansa kotona.

Päijänne – syvä ja kirkas

Päijänne on Suomen toiseksi suurin järvi, 120 km pitkä Asikkalasta etelässä Jyväskylään pohjoisessa. Järvi tunnetaan poikkeuksellisen kirkkaasta vedestään – se toimittaa Helsingin juomaveden 120 km pitkän tunnelin kautta!

Veneilijälle: Päijänne on syvempi ja kapeampi kuin Saimaa, jyrkkine, metsäisine rantoineen ja dramaattisemman maisemineen. Tuuli voi nousta nopeasti – järvi on kapea termisen tuulen rakentumiseen, mutta riittävän leveä yllättävän suuriin aaltoihin.

Kohokohtia:

Päijänteen kansallispuisto – Saariverkosto eteläosassa vaellusreitteineen, grillipaikkoineen ja leirintäalueineen.
Jyväskylä – Yliopistokaupaski vilkkaalla kulttuurielämällä ja Alvar Aallon arkkitehtuurilla.
Padasjoki – Kansallispuiston lähtöpiste vierassatamineen.

Vinkki: Päijänne on täydellinen purjehdukseen. Kirkas vesi ja tasainen tuuli tekevät siitä yhden Suomen parhaista purjehdusjärvistä.

Näsijärvi – Tampereen järvi

Näsijärvi sijaitsee Tampereen, Suomen kolmanneksi suurimman kaupungin, pohjoispuolella. Järvi on 257 km² ja tarjoaa kauniita saaria, rauhallisia lahtia ja näkymiä metsäisille kukkuloille.

Veneilijälle: Tampereelta voit navigoida pohjoiseen koko Näsijärven läpi Virtaille, noin 70 km:n matka. Matkan varrella ohitat saaria kesämökkeineen, uimapaikkoineen ja luonnonsatamineen.

Kohokohtia:

Tampere – Aloita tästä eloisasta teollisuuskaupungista panimoineen, museoineen ja Suomen ainoina Muumimuseoineen.
Viitasaari – Viehättävä pikkukaupunki pohjoisessa vierassatamineen.
Helvetinkolu – Dramaattinen rotko kallion sivussa järven länsirannalla.

Vinkki: Tampere yhdistää Pyhäjärven (etelään) ja Näsijärven (pohjoiseen) Tammerkosken kautta – Suomen kuuluisimman kosken. Et voi navigoida koskea, mutta molemmat järvet ovat saavutettavissa sulkujen kautta.

Oulujärvi – villi järvi

Oulujärvi Kainuussa on suuri, matala järvi erämaiden ympäröimänä. Asutusta on vähän, ja luonto on karua ja kaunista. Järvi on suosittu kalastuskohde – haukea, kuhaa ja ahventa riittää.

Veneilijälle: Oulujärvi on niille, jotka etsivät yksinäisyyttä ja luontoa. Voit risteilliä tunteja näkemättä toista venettä. Saaret ovat aarniometsän peitossa, ja villieläimet – hirvet, karhut, kotkat – eivät ole koskaan kaukana.

Kohokohtia:

Manamansalo – Suomen suurin järvisaari vaellusreitteineen ja leirintäalueineen.
Paltaniemi – Historiallinen kirkonkylä näköalalla järvelle.
Kalastus – Oulujärvi on yksi Suomen parhaista kalastuvesistä. Muista kalastuslupa!

Vinkki: Oulujärvi on monin paikoin matala. Käytä merikarttoja ja varo karikkoja.

Inarijärvi – arktinen seikkailu

Aivan Suomen pohjoisosassa, Lapin sydämessä, sijaitsee Inarijärvi. Tämä arktinen järvi käsittää yli 3 000 saarta ja maiseman, joka ei muistuta mitään muuta Euroopassa. Tunturikoivikot, paljakka ja yötön yö luovat lähes toismaailmallisen tunnelman.

Veneilijälle: Kausi on lyhyt – kesä-elokuu – mutta kokemus on ainutlaatuinen. Kesäkuun yötön yö antaa 24 tuntia päivänvaloa, ja hiljaisuus on täydellinen. Vesi on kylmää (harvoin yli 15 °C), mutta kirkasta ja puhdasta.

Kohokohtia:

Ukonsaari – Saamelaisten pyhä saari. Tarkkaile kunnioittavasti.
Pielpajärven erämaa – 1600-luvun erämakirkko, johon pääsee vaeltamalla järven länsipuolelta.
Revontulet – Syyskuussa voit kokea revontulet järven yllä – taianomainen päätös kaudelle.

Vinkki: Inarijärvi on syrjäinen. Varmista, että sinulla on tarpeeksi polttoainetta, eväitä ja lämpimiä vaatteita. Perinteisiä venesatamia ei ole – vain yksinkertaisia laitureita.